Hesari syyllistyi maanpetokseen?

Posted on

Jari RonkainenHelsingin Sanomat julkaisi lauantaina 16.12.2017 artikkelin, joka sisälsi Puolustusvoimien salassa pidettävää materiaalia koskien vieraiden valtioiden sotilastiedustelua. Se, joka kuvitteli, että Suomi ei harjoita ulkovaltojen tarkkailua ja tiedustelua, on äärettömän naiivi. Hesarin artikkeli meni tarpeettoman syvälle ja kuvasi sotilastiedustelusta seikkoja, joita kansalaisten ei ole tarpeen tietää. Toki turvallisuuden tunteen vuoksi on hyvä tietää, että olemme varuillamme. Yksiköiden, toimintatapojen ja toiminnan laajuuden kuvaaminen ei kuitenkaan tuo mitään lisäarvoa kansalaisille vaan pahimmillaan aiheuttaa maanpuolustustehtävän vakavan vaarantumisen.

Toimituspäällikkö Esa Mäkinen perusteli kolumnissaan artikkelin julkaisua sillä, että lukijoiden pitää saada tietoa siitä, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Samoilla linjoilla, joskin sovittelevampaan sävyyn kirjoittaa vastaava päätoimittaja Kaius Niemi avoimessa kirjeessään. He sitovat tiedon tarpeen valmisteilla olevaan tiedustelulainsäädäntöön ja siihen, kuinka kansalaisten yksityisyyden suoja kapenee lain myötä. On päivänselvää, että Suomi tarvitsee siltä puuttuvan tiedustelulain, jollainen kaikilla muilla valtioilla on. Puolustusvoimat, tai siviilitiedustelua toteuttava Suojelupoliisi, eivät kuitenkaan ole sellaisessa suuren maailman asemassa, että niillä olisi mahdollisuutta tai edes tarvetta omien kansalaistensa laajamittaiseen seurantaan. Jos olet tiedustelun kohteena, tapahtuu se varmasti erittäin hyvästä syystä.

Mikäli Hesari todellisuudessa haluaa tuoda ilmi, minkälaisia muutoksia lakiesitys on tuomassa, olisi se voinut keskittyä lakikäsittelyyn ja sen vaiheisiin. Viestikoekeskuksen toiminnan kuvaaminen ja salattujen asiakirjojen julkaiseminen ylittää jo laissakin määritetyt rajat. Hesarin kaltaiselle mediajätille tulisi olla kristallinkirkasta, että korkeimman eli I ja II –tason turvaluokituksella suojattujen sotilassalaisuuksien vuotaminen ei kuulu journalististen vapauksien piiriin. Jos minulla edes puolustusvaliokunnan jäsenenä ei ole oikeutta tämän tason tietoon, niin miten Hesari kuvittelee, että kansalaisten on siitä tarpeen tietää? Mitä virkaa koko turvaluokitusjärjestelmällä on, jos kaikki tieto kuuluu kansalle ja sitä myötä koko maailmalle?

Herää kysymys, kenen asialla Hesari lopulta onkaan? Ulkomaiset mediat ovat jo noteeranneet tietovuodon. Tärkeää on, että käynnistyneessä rikostutkinnassa vuototapa saadaan selville ja jos rikos todetaan tapahtuneeksi, asianmukaisia rangaistuksia jaetaan. Kuvaavaa on, että jutusta vastaava toimittaja Laura Halminen vasaroi kovalevynsä lähdesuojaan vedoten ennen poliisin tutkintaa, mutta Hesarin mukaan koneella ei ollut viestintälakiin liittyvää materiaalia. Oliko siellä jotain muuta, josta Moskovan Kreml saattaisi olla kiinnostunut? Joissain diktaattorivaltiossa vastaavasta paljastuksesta olisi tekijä jo kiinnitetty maanpetoksesta rakettiin ja ammuttu taivaalle.

Jari Ronkainen

Helsingissä 18.12.2017

Julmia tekoja lapsia kohtaan

Posted on

Porvoossa leikkipuistossa tapahtunut 3-vuotiaan lapsen teräasesurma oman isänsä toimesta on järkyttänyt koko Suomea. Vasta vietetyn isänpäivän alla olemme joutuneet lukemaan muistakin poikkeuksellisen julmista teoista lapsia kohtaan. Päiväkodissa isänpäivänkorttia askarrellut 7-vuotias poika paljasti, että kotona hänen isänsä kuritti kepillä ja äiti retuutti pitkin lattioita perheen neljää lasta, mukaan lukien jopa 2-vuotiasta kuopustytärtä. Pahoinpitelijä-isä valitti käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen sillä perusteella, että ehdollinen vankeustuomio vaikeuttaisi hänen kansalaisuuden tai työpaikan saamistaan. Täysin oikeustajuni vastaisesti hovioikeus myöntyi pyyntöön ja antoi rangaistukseksi sakkoa!

Kokkolassa kuolemansairaan lapsen hoitaja varasti kivun ja oireiden lievitykseen määrätyn morfiinilääkkeen omaan käyttöönsä. Syyttäjän mukaan puhekyvyttömään ja saattohoidossa olevaan lapseen kohdistunut teko oli erityisen julma. Viiden eri syytekohdan perusteella syyttäjä hakee kuitenkin vain 1 vuoden ja 8 kuukauden ehdollista vankeutta ja yhdyskuntapalvelua! Miten törkeä teon pitää olla, että Suomessa tänä päivänä oikeasti joutuisi vankilaan? Minun on vaikea kuvitella pahempaa tekoa kuolemansairaalle lapselle.

Herää kysymys, miksi langetetut rangaistukset eivät ole millään muotoa suhteessa tekojen hirveyksiin? Tuntuu olevan aivan päälaellaan, että lähinnä kiinteään omaisuuteen tai varallisuuteen kohdistuvat rikokset tuomitaan Suomessa raskaasti. Mielestäni henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista tulisi pääsääntöisesti aina tuomita ehdottomia vankeusrangaistuksia. Rikosten määrän perusteella tehdyt paljousalennukset ja rikollisten anomuksesta tai ”huutokaupasta” saamat tuomioiden lievennykset ovat oire jostain syvällä olevasta viasta oikeusjärjestelmässämme. Muuten en voi ymmärtää, miksi oikeuslaitos tekee päätöksiä mm. sen perusteella, onko rikoksentekijän mahdollista enää saada kansalaisuus.

 

Jari Ronkainen

Helsingissä 14.11.2017

Raaseporin turmasta

Posted on

Viikko sitten Raaseporissa tapahtui järkyttävä onnettomuus. Neljän ihmisen elämän vaatineessa traagisessa turmassa henkilöjuna ja puolustusvoimien ajoneuvo törmäsivät toisiinsa suojaamattomassa tasoristeyksessä. Kolme varusmiestä kuoli ja neljä loukkaantui vakavasti. Lisäksi yksi junamatkustaja menehtyi sairauskohtaukseen. Voi vain kuvitella miten raskasta ja synkkää aikaa tämä on ollut uhrien omaisille.

Päättäjänä ja lainsäätäjänä koin tapahtuneen voimakkaasti. Työssäni eduskunnassa liikenneasiat ovat vahvasti läsnä liikenne- ja viestintävaliokunnan kautta ja varusmiesten asiat puolustusvaliokunnassa. Vartioimattomat tasoristeykset ovat herättäneet huolta jo hyvän aikaa ja nyt tuo huoli toteutui pahimmalla tavalla. Suomessa on lähes 2800 tasoristeystä, joista yli 2100:ssa ei ole mitään turvalaitteita. On tärkeää, että kaikki voitava tehdään, jotta vastaavat turmat estetään jatkossa. Liikenneministeri Anne Berner on luvannut, että tasoristeysten poistamista tullaan kiirehtimään onnettomuuden johdosta.

VR:n turvajärjestelmät ovat vanhanaikaisia. Raideliikenne on puhuttanut ja ollut uudistusten keskiössä viime aikoina eduskunnassa. Turvallisuus on seikka, joka on varmistettava viimeisen päälle ennen kuin voimme edes kuvitella, että raideverkkoamme tulee käyttämään ja hyödyntämään uusia osapuolia. Nykyteknologiaa on hyödynnettävä siellä, missä se on mahdollista. Puhetta on ollut esimerkiksi aurinkovoimalla toimivien turvalaitteiden testaamisesta tasoristeyksissä. Näiden puheiden on muututtava teoiksi ja riittävät resurssit niiden toteuttamiseen on varmistetta.

Toinen nyt surullisella tavalla esiin tullut seikka on, että varusmiespalvelustaan suorittava henkilö tai hänen omaisensa eivät ole oikeutettuja erityiskorvauksiin kohdatessaan pysyvän haitan tai kuolemantapauksen. Perussuomalainen kansanedustaja Arja Juvonen jätti jo kesäkuussa lakialoitteen, joka pyrkii puuttumaan lakisääteistä asepalvelusta suorittavien varusmiesten ja esimerkiksi vapaaehtoisesti kansainvälisessä kriisinhallinnassa toimivien rauhanturvaajien eriarvoiseen asemaan. Lakialoitteen allekirjoitti reilusti yli puolet eli 118 kansanedustajaa. Hallituksen tulisi viimeistään nyt ottaa tämä lakialoite valmisteluun ja kiireellä. Vanhan sanonnan mukaan ”kyllä kruunu pojistaan huolen pitää”. Vaikka kaukana ovat ajat siitä, kun Suomi oli osa kuningaskuntaa, ei sanonnan sisällöstä saa antaa periksi tuumaakaan.

Jari Ronkainen
kansanedustaja

 

(kolumni ilmestynyt alun perin Etelä-Suomen Sanomissa 4.11.2017)

TIEDOTE: PS:n Ronkainen jätti lakialoitteen vakuutuslääkärijärjestelmän muuttamiseksi

Posted on

TIEDOTE 27.10.2017
Julkaisuvapaa

 

Perussuomalaisten Ronkainen jätti lakialoitteen vakuutuslääkärijärjestelmän muuttamiseksi

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen on tänään jättänyt aloitteen lain muuttamiseksi siten, että vakuutusyhtiöiden korvaus- ja eläkepäätökset tehtäisiin lähtökohtaisesti vakuutetun oman lääkärin diagnoosin pohjalta. Vakuutusyhtiöiden lääkäreillä ei pidä olla mahdollisuutta potilasta näkemättä evätä korvauksia, elleivät he kykene lääketieteellisin perustein todistamaan korvaushakemusta olennaisilta osin virheelliseksi. Lisäksi aloitteessa vakuutuslääkäreille tulisi samat velvoitteet laatia tekemänsä asiakirjat ”kunnian ja omantunnon kautta” kuin muulla terveydenhuollon ammattihenkilöstöllä.

”On käsittämätöntä, että vakuutuslääkärit voivat laatia lausuntojaan joilla joissain tapauksissa määritellään koko potilaan loppuelämää, ilman että heidän täytyy käyttää kaikkia muita lääkäreitä koskevia muotovaatimuksia”, Ronkainen ihmettelee.

Lakialoite sai kannatusta koko puoluekentän laajuudelta sillä 60 allekirjoittajan joukossa oli nimiä kaikista eduskuntapuolueista. Aloitteesta käydään lähetekeskustelu eduskunnan täysistunnossa marras-joulukuun aikana. Lähetekeskustelun jälkeen lakialoite siirtyy käsiteltäväksi eduskunnan määrittelemään valiokuntaan, joka päättää aloitteen jatkosta.

”Asian tärkeydestä kertoo se, että aloitteen allekirjoittajia tuli kaikista puolueista. Vuodesta 2004 lähtien kaikki eduskuntapuolueet ovat tehneet erilaisia valtiopäivätoimia asian tiimoilta hallitus-oppositioasetelmasta riippumatta. Vuoden 2016 alussa lakiin tehtiin marginaalisia muutoksia, jotka eivät vaikuttaneet vakuutuslääkärien kohtuuttomaan valtaan kiistää hoitavien lääkärien diagnoosit sekä tapaturmien ja vammojen väliset syysuhteet potilaita näkemättä”, Ronkainen kertaa.

Lisätietoja:
Kansanedustaja Jari Ronkainen
09 432 3141
jari.ronkainen@eduskunta.fi

TIEDOTE: edustajat Immonen ja Ronkainen – Ylen korkea aika uudistua!

Posted on

TIEDOTE 27.9.2017

Julkaisuvapaa heti

 

Ylen hallintoneuvoston PS-jäsenet Immonen ja Ronkainen: Ylen on korkea aika uudistua!

Ylen uudeksi vastaavaksi päätoimittajaksi on nimitetty Jouko Jokinen, joka oli esittäytymässä eilisessä Yleisradion hallintoneuvoston kokouksessa. Hallintoneuvoston perussuomalaiset jäsenet kansanedustaja Olli Immonen ja kansanedustaja Jari Ronkainen ovat sitä mieltä, että viimeistään nyt on Ylen aika uudistua. Muutosta toivotaan ainakin toimittajien mediakäyttäytymiseen ja uutisoinnin tasapuolisuuteen.

”Uudella päätoimittajalla on työsarkaa edessään. Viime aikoina erityisesti yksittäisten toimittajien ulostulot mm. sosiaalisessa mediassa ovat herättäneet rajua keskustelua. Toivon, että päätoimittaja linjaa ohjeet nykyistä tarkemmin ja puuttuu tiukasti ylilyönteihin”, sanoo Ronkainen

”Ylen uutisissa aika ajoin esiintyvä poliittinen puolueellisuus on hyvin kyseenalaista. Tämä kävi viimeksi ilmi Ylen uutisoidessa Saksan liittopäivävaaleista ja paheksuessa avoimesti Vaihtoehto Saksalle -puolueen poliittista linjaa ja menestystä vaaleissa. Ylen olisi aika toteuttaa hallintoneuvoston strategiaa ja sen arvoja tasapuolisesta ja riippumattomasta tiedonvälityksestä”, kertoo Immonen

Jokinen valittiin Yleen Aamulehden päätoimittajan paikalta. Immonen ja Ronkainen ovat epäileviä sen suhteen, minkälaista journalismia Jokinen ryhtyy toteuttamaan.

”Emme voi hyväksyä sitä, mikäli Jokisen Aamulehdessä vetämä linja ollaan siirtämässä Yleisradioon. Hänen päätoimittaja-aikanaan lehden uutisointi ja kirjoitukset etenkin liittyen maahanmuuttoon tai monikulttuurisuuteen olivat hyvin arvovärittyneitä”, Immonen toteaa.

”Aika näyttää miten uusi päätoimittaja tulee työssään onnistumaan. Hallintoneuvoston jäseninä tulemme seuraamaan tilannetta hyvin tarkkaan. Tarvittaessa palaamme asiaan tulevissa hallintoneuvoston kokouksissa”, kertoo Ronkainen.

Jokisen ollessa vielä päätoimittaja muutama viikko sitten, Aamulehti ilmoitti runsaasti keskustelua herättäneestä linjauksestaan ottaa käyttöön sukupuolineutraalit tittelit. Yleisradion hallintoneuvosto ei puutu Ylen journalistiseen sisältöön, mutta päättää yhtiön strategiasta ja valvoo sen toteuttamista.

 

Lisätietoja:

Kansanedustaja Olli Immonen, p: 09 432 3049, olli.immonen@eduskunta.fi

Kansanedustaja Jari Ronkainen, p: 09 432 3141, jari.ronkainen@eduskunta.fi