Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen kertoi lauantaina ministeriön suunnitelmista, joilla hallituksen suuruudenhulluja ilmastotavoitteita ryhdytään tavoittelemaan. Pääministeri Sanna Marinin hallitus pyrkii liikenteen päästöjen puolittamiseksi vuoteen 2030 mennessä ja kokonaan päästöttömäksi tekemisestä vuoteen 2045 mennessä. Ilmastotoimenpiteiden maksumiehiksi nimettiin henkilöautoilijat.
Ylen Ykkösaamun haastattelussa Pursiainen sanoo, että aikataulu on niin tiukka ja tavoitteet niin kovat, että kaikki keinot mitä ministeriössä on keksitty pitää ottaa käyttöön. Tämä todennäköisesti tarkoittaa polttoaineveronkorotuksia ja ajoneuvoveronkorotuksia mutta myös uusia maksuja, kuten tiemaksuja ja kaupunkien ruuhkamaksuja. Villeimmissä vaihtoehdoissa ministeriössä ollaan väläytelty jopa tieliikenteen päästökauppaa ja polttoaineiden myyntilupajärjestelmän käyttöönottoa. Pursiaisen kiemurtelun perusteella nämä ovat jopa todennäköisiä työkaluja ministeriön keinovalikoimassa.
Suurin osa suomalaisista kuitenkin tarvitsee henkilöautoa työhön tai vapaa-aikaan. Veronkorotukset nostavat yksityisautoilun kustannuksia ja kun mennään kaupunkiin, niin päälle paukahtavat vielä ruuhkamaksut. Onko tarkoituksena ajaa ihmiset muuttamaan kodeistaan toimivien joukkoliikenneyhteyksien alueille ja hävittämään omat autonsa?
Lisäksi Ministeriön suunnitelmissa sähköautoja ajetaan kuin käärmettä pyssyyn. Ministeriön haaveissa vuoteen 2030 mennessä Suomen teillä ajaisi n. 700 000 sähköautoa. Kun ajatellaan, että Suomessa on liikennekäytössä 2,7 miljoona henkilöautoa, on tuon tavoitteen saavuttaminen nykyisillä hinnoilla kymmenessä vuodessa aikamoista utopiaa.
Sähkö tuntuu ilmastokeskustelussa olevan muutenkin kummallisessa asemassa. Sähköautolla ajelu se on varsinainen ilmastoteko. Mutta auta armias, jos lämmität sähköllä talosi! Olet kuin ilmastorikoksen tehnyt. Ihmeteltävä on, mikä ero näillä sähköillä on? Kaiketi ratkaisevinta on se, miten sähkö tuotetaan eikä se, missä sitä käytetään.
On käsittämätöntä, että keskusta on lähtenyt sellaisen politiikan takaajaksi, joka osuu pahiten juuri maaseutuun ja harvaan asuttuun alueeseen. Keskustan perinteinen viiteryhmä maanviljelijätkään tuskin pomppivat ilosta polttoaineisiin kohdistuvista veronkorotuksista. Jo elokuussa on luvassa tuntuva korotus jopa 1,75 euroon litralta, joka ei ministeriön suunnitelmien myötä tule jäämään viimeiseksi.
Nyt niitetään sen politiikan viljoja, johon kahdeksan silloista eduskuntapuoluetta sitoutuivat joulukuussa 2018 yhteisistä ilmastotavoitteista päättäessään. Pidetään mielessä se, mitkä Suomen vaikutusmahdollisuudet todellisuudessa ovat. Suomen päästöt ovat koko maailman päästöistä 0,14 prosenttia. Henkilöautojen osuus kaikista Suomen päästöistä on noin 9 prosenttia. Vaikka kaikki Suomen autot romutettaisiin tänään, ei sillä olisi ilmaston kannalta mitään merkitystä.
Perussuomalaiset ovat olleet johdonmukaisesti realistisia ilmastokeskustelussa eivätkä voi hyväksyä ilmastovouhotuksen varjolla tapahtuvaa autoilijoita tyhjänpäiväisesti kurittavaa politiikkaa.
Jari Ronkainen
