Hallituksen keskenään neuvotteleman ensi vuoden talousarvion eli nk. budjettiriihen lopputulos oli karmiva. Pääministeri Sanna Marin ei median kysyessä vaikuttanut itsekään olleen täysin varma sovitusta valtion rahoitustasosta, mutta se on nyt varmistunut 10,8 miljardia euroa alijäämäiseksi. Harva ymmärtää, että miljardi on luku, jossa on yhdeksän nollaa. Jos Suomi lyhentäisi uutta velkaa euron sekunnissa, kestäisi reilut 300 vuotta maksaa se takaisin! Yhteensä Suomen velka uhkaa nousta ensi vuonna 130 miljardiin ja EU:n elvytyspakettiinkin ollaan lähtemässä 3,4 miljardin nettomaksuosuudella. Näiden takaisinmaksuun ei enää kirvesmiehen matematiikka riitä, mutta joka tapauksessa laskun kuittaavat tulevat sukupolvemme.
Kuitenkin jopa opposition mielestä velanottaminen ja elvyttäminen ovat koronakriisissä tarpeellisia, jopa välttämättömiä toimia. Mutta toisin kuin hallitus, perussuomalaiset puhuvat myös säästämisen puolesta. Yksi säästökohde, jonka voi perustellusti kyseenalaistaa Suomen velkaantuessa kainaloitaan myöten on hyväntekeväisyys. Hyväntekeväisyyttä ovat mm. kiintiöpakolaisten määrän nostaminen 1050 henkilöön ja kehitysavun määrän asettuminen arviolta 1,2 miljardiin euroon.
Nämä asiat ovat hallituksen ideologialle kuitenkin niin tärkeitä, että säästäminen niistä ei tule kysymyksenkään. Päinvastoin! Kun Kreikan Lesboksen saarella olevalla Morian pakolaisleirillä syttyi tulipalo, oli Suomi valmis ottamaan välittömästi vastaan 11 alaikäistä pakolaista. Haavoittuvimpien ryhmien sijasta Suomeenkin on tähän mennessä tullut lähinnä täysi-ikäisyyden kynnyksellä olevia nuoria miehiä. Auttamishaluja ei lieventänyt edes Kreikan viranomaisten tieto siitä, että tulipalon sytyttivät jotkut leirin asukkaista tahallaan, protestina leirin eristämiselle koronapandemian vuoksi. Ja kun signaali kerran oli annettu, että tällaisella käänteisellä poltetun maan taktiikalla portit aukeavat Eurooppaan, niin kaksi päivää myöhemmin syttyi uusi tulipalo.
Elvytyspakettikeskustelussa hallituspuolueet kysyivät, mikä sitten on perussuomalaisten vaihtoehto? Ei tarvitse katsoa kuin meren yli naapuriin. Viro, jolla on lähes mitätön valtionvelka, on saamassa jättipotin EU:n elvytyspaketista. Se jää n. 6 miljardia saamapuolelle. Viro on ilmoittanut, että se ei ota yhtään pakolaista poltetulta Morian leiriltä, mutta taloudellista tukea leirin toimintaan se voi harkita. Paremmalla neuvottelutaktiikalla Suomi olisi voinut saada suuremman hyödyn elvytyspaketista. Oikealla politiikalla Suomi auttaisi pakolaistilannetta paikan päällä, jossa samalla rahalla pystytään hyödyttämään paljon suurempaa joukkoa.
EU:n komission kaavailemat ja sen puheenjohtaja Ursula von der Leyenin ilmoittamat uudistukset EU:n maahantulojärjestelmän tekemiseksi ”solidaarisemmaksi” ja ”humaanimmaksi” tarkoittanee sitä, että Suomi vastaisuudessakin jakaa pakolaistaakka, vaikka nämä saapuisivatkin Kreikkaan tai Italiaan. Unkari ja Puola, tai edes naapurimme Viro, tuskin tulevat hyväksymään minkäänlaisia taakanjakomekanismeja. Suomi pääsee siis jakamaan taakkaa näidenkin maiden edestä, luovuttaen lisää itsemäärämisvaltaansa EU:lle. Elvytyspaketin myötä taloutemme tulee jo olemaan sidoksissa EU:hun ja pian saatammekin huomata olevamme tilanteessa, jossa emme voi enää vaikuttaa omiin asioihimme edes niin halutessamme.
Jari Ronkainen
Kirjoittaja on hollolalainen 2. kauden kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja, jonka mielenkiinnon kohteita ovat sisäinen ja ulkoinen turvallisuus.
(Kirjoitus julkaistu alunperin Uusi Lahti -lehdessä 23.9.2020)
