Vaalien lähestyessä mielenilmaukset ja erilaiset tempaukset eduskuntatalolla ovat muodostuneet jokaviikkoisiksi. Viime viikolla Greenpeace kiipeili pitkin eduskuntarakennuksen pylväitä. Tänään eduskunnan edessä järjestettiin ilmastolakko ilmastonmuutoksen estämisen puolesta. Huutavien aikuisten keskellä seisoi myös lapsia. Koululaisia, joiden olisi pitänyt olla koulussa eikä kailottamassa eduskuntatalon rappusilla.
Jo aiemmin on käynyt ilmi, että koululaisia, erityisesti yläkoulusta mutta myös lukiolaisia, on masinoitu jäämään koulusta pois ilmastonmuutoksen estämisen varjolla. Herää kuitenkin kysymys, miten koulusta lintsaaminen liittyy ilmastoon? Eikö nimenomaan olisi parempi, että lapset istuisivat koulunpenkissä kuulemassa ilmastonmuutoksesta ja miten omalla käytöksellään jokainen voi siihen vaikuttaa? Iskulauseita huutamalla ei muuteta ilmastoa senkään vertaa.
Tempauksia on mahdollista järjestää myös hyvin. Lakkoilussa voisi korostaa ilmastovaikutuksia, esim. älypuhelinlakolla tai pidättäytymällä etelänmatkoista, joiden vaikutusta ilmakehään pystytään jollain tasolla arvioimaankin. Tänään nähty Lapset edellä –tyyppinen taktiikka kertoo pyrkimyksestä vedota tunteisiin ja niin se tekeekin. Kuulkaas Greenpeace ja muutkin ituhipit: tuokaa kantanne esiin mieluummin asia edellä ja jättäkää lapset rauhaan!
Jari Ronkainen
Helsingissä 15.3.2019
