Eduskunnan puhemiehelle
Kansainvälisen suojelun perusteella turvapaikkaa hakeva henkilö voi turvapaikanhakuprosessin ollessa yhä kesken hakea opiskelupaikkaa, ottaa vastaan opiskelupaikan ja opiskella, jos hän täyttää kyseessä olevan koulutuksen opiskelijavalintakriteerit. Turvapaikanhakijan opiskelua ei rajoita ulkomaalaislaki, perusopetuslaki, lukiolaki, ammatillisesta peruskoulutuksesta annettu laki, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettu laki, vapaasta sivistystyöstä annettu laki, yliopistolaki eikä ammattikorkeakoululaki.
Hallitus on tänä syksynä ottanut käyttöön lukukausimaksut EU ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden korkeakouluopinnoissa, jotka johtavat muuhun kuin suomen- tai ruotsinkieliseen korkeakoulututkintoon. Toisen asteen koulutus on kuitenkin maksutonta myös vieraskielisillä linjoilla. Turvapaikanhakijat tarvitsevat usein kantaväestöä enemmän opiskelun tukea, joka ennestään lisää opiskelusta aiheutuvia kustannuksia. Lisäksi kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen ja maasta poistettavan henkilön kouluttaminen ei edistä kansallista etua.
Turvapaikanhakijoiden todellinen henkilöllisyys ei välttämättä ole viranomaisten tiedossa. Tämä on ongelma etenkin opiskeluun liittyvien harjoittelujaksojen tai työsuoritteiden kanssa, joihin vaaditaan lasten kanssa työskentelevien rikostaustasta säädetyn lain mukainen rikostaustaote. Mikäli turvapaikanhakijan henkilöllisyys ei ole tiedossa, rikostaustaote ei anna todellista kuvaa henkilön taustasta ja saattaa aiheuttaa turvallisuusriskin opiskeluun liittyvässä toiminnassa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Aikooko hallitus ryhtyä toimiin kansainvälisen suojelun perusteella turvapaikkaa hakevien opiskelijoiden henkilöllisyyden selvittämiseksi ja opiskeluoikeuden rajoittamiseksi?
Helsingissä 1.9.2017
Jari Ronkainen /ps
