Tänään eduskunnassa puhutaan julkisen talouden suunnitelmasta, joka on nyt hallituksen ensimmäinen tiekartta tulevaisuuteen. On selvää, että velkarahaa joudutaan ottamaan koronakriisin selättämiseksi. Samalla on kuitenkin paljastunut, että yritysten tukemiseen auenneet rahahanat ovat valuneet ensimmäisenä sellaisille toimijoille, joilla ei kassavirrasta pulaa ole ollut.
Julkimoista Jounin Kaupan kauppias Sampo Kaulanen sekä Huutokauppakeisari-ohjelmasta tutut Hirvaskankaan Kauppahuoneen Aki ja Heli Palsanmäki kuittasivat valtion Business Finlandin kautta maksaman 100 000 euron hätäavun. Business Finlandin rahassa edellytyksenä on yrityksen kehittäminen ja 20 prosentin omavastuu kehityshankkeiden kustannuksista. Esim. Aki Palsanmäki kertoo rahan menevän nettihuutokaupan kehittämiseen.
Sen vielä ymmärtää, että kuparipannujen kauppaaminen on siirrettävä verkkoon näin korona-aikana. Sitä en kuitenkaan ymmärrä, miksi 100 000 euron hätäapua pitäisi maksaa sosiaalisen median yrityksille, joille luulisi nyt karanteeni- ja rajoitusaikoina käyttäjiä riittävän. Näin kuitenkin kävi europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok.) vaimon Sari Helin-Sarvamaan blogista some-yritykseksi kasvaneelle Huono Äiti Oy:lle. Kehityshankkeeksi on ilmoitettu liiketoiminnan laajentaminen elintarvikepuolelle ja syksyllä Huono Äiti lanseerasikin kolme suklaatuotetta.
On mysteeri, miksi valtion pitäisi tukea rahallisesti pienimuotoista suklaabisnestä samaan aikaan kun korona iskee ankarasti Suomen maatalousyrittäjiin. Kaikkein keskeisimpänä yritystoimintana tuskin voi pitää konsulttibisnestäkään. Silti tänään uutisoitiin Postin toimitusjohtajan Turkka Kuusiston Idego Consulting -yhtiön korona-avustuksesta. Samoin tukea on saanut konsulttiyhtiö Miltton Group, jonka asiakas tukea maksava Business Finland itse on. Pitää oikein ihmetellä miten valtio, kunnat ja muut julkisyhteisöt tulivatkaan toimeen ennen konsulttiyhtiöitä.
Valtion tukirahaa on kipattu Kankkulan kaivoon, kun tukikriteereiksi on määritelty kehittämistoiminta ja vakaalla pohjalla oleva kassa. Asiakaskadosta kärvistelevä ravintola-ala ei tukirahoja ole nähnyt samalla kun itsensä työllistävät mikroyrittäjät tai pk-yrittäjät joutuvat odottamaan 2 000 euron tukisummia tai joustoluottoja. Sama on tapahtumassa myös suuremmassa mittakaavassa. Euroopan Keskuspankin tukitoimien kohteeksi on valikoitunut mm. vuokrayhtiö Kojamo ja energia-alan Fingrid, Fortum sekä Teollisuuden Voima, joista yksikään ei ole ongelmayhtiö.
Tilannetta ei helpota myöskään se, että talouden kuvan synketessä hallitus ei ole joustamassa kunnianhimoisista ilmastotavoitteistaan, saati rahan kippaamisesta ulkomaille kehitysavun muodossa. Lisäksi haiskahtaa siltä, että löysää velkarahaa jaetaan nyt isolla kädellä hyväveliverkostoille. Tähän asti nähdyillä toimenpiteillä koronakriisistä selviämisestä on tulossa pitkä ja ankara taival.
Jari Ronkainen
Helsingissä 21.4.2020
