Maaseudun Tulevaisuuden mukaan Puolustusvoimien muonahankinnasta vastaava Leijona Catering tuottaa Ruotsissa keitettyjä ja kuorittuja kananmunia. Tuntuu aivan hullulta, että munat seilaavat Suomen ja Ruotsin välillä, ja että ne kypsennetään ja kuoritaan rajan toisella puolella. Miten ihmeessä tällainen järjestely voi olla kustannustehokasta tai järkevää edes ympäristönäkökulmasta? Minulla ei ainakaan ole tiedossa, että minkään muun maan armeija käyttäisi ulkomaisia tuotteita niin laajasti kuin Suomi.
On selvää, että hankintalainsäädäntö painottuu liiaksi hintaan. Rahan ei pitäisi aina ratkaista, vaan hankintoja tulisi tarkastella kokonaisvaltaisemmin. Vaakakupissa tulisi painaa myös huoltovarmuusnäkökulma. Leijona Cateringin pitäisi pystyä ruokkia Puolustusvoimat myös kriisitilanteissa. Silloin ei välttämättä saada kuorittuja munia Ruotsista tai näkkileipää Saksasta.
Puolustusvoimien ruokahuolto vaikuttaa olevan muutenkin vaikeuksissa. Korona-aika on varmasti osaltaan vaikuttanut, mutta eikö juuri Puolustusvoimien toiminnan tulisi olla sitä kaikkien kriisinkestävintä? Varusmiehet ovat viestittäneet nälkäänsä ja lehtien sivuille päätyneet kuvat annoksista eivät ole mairittelevia. Myös kiire on kerrottu syyksi sille, että ruokailut ovat jääneet vajaiksi.
Ikiaikaisen sanonnan mukaan armeija marssii vatsallaan. Suomen armeijan marssikuntoa vaarantavat kyseenalaiset hankintapäätökset, mutta myös poliittinen tuulenvire. Vuodesta 2016 kasvisruoka-aterioita on tarjottu säännöllisesti ja syksyllä 2018 Puolustusvoimat ilmoitti lisäävänsä niiden määrää kahdella viikossa. Seurauksena oli valtava ruokahävikin määrä ja varuskuntien pahviroskiksien täyttyminen pizzalaatikoista kasvisruokapäivinä. Näillä toimenpiteillä monen poliitikon toitottamat ympäristötavoitteetkin karkaavat vain entistä kauemmas.
Mikäli Leijona Catering jatkossakin huolehtii Puolustusvoimien ruokahuollosta niin rauhan kuin kriisinkin aikana ja sitä kautta osaltaan myös tärkeästä huoltovarmuudesta, niin olisi syytä harkita uudelleen kriteereitä, joilla hankintoja tehdään. Kotimaisuuden tulisi olla kaikessa lähtökohtana ja ulkomailta hankitaan vain tarvittavat täydennykset. Vaikuttaa siltä, että Leijona Cateringiin tarvittaisiin lisää leijonaa ja vähemmän tre kronoria.
Jari Ronkainen
Helsingissä 9.9.2019
