Tasavallan presidentti Sauli Niinistö piti maanantaina puheen 242. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa. Puheessaan hän käsitteli odotetusti tämän päivän myrskyisää ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä tulevan Nato-jäsenyyden merkitystä Suomelle. Merkittävänä seikkana tasavallan presidentti mainitsi, että vaikka jäsenyydelle ei ennalta aseteta ehtoja, ei Suomella ole aikeita sijoittaa ydinaseita maaperälleen.
Puolustusliitolta olisikin strategisesti ja poliittisesti järjetöntä tuoda Venäjän rajan lähelle ydinasetta. Ydinaseiden kantomatkat ovat niin suuria, että ne on kannattavampi sijoittaa turvallisen välimatkan päähän mahdollisista vihamielisistä valtioista. Naton ei niitä kannata tarjota, eikä Suomen kannata niitä pyytää, joten ajatusleikki on lähes turha.
Tietenkään yhteistyöltä ei Natossa suljeta mitään ovia, vaan jäsenenä toimintaan osallistutaan täysin oikeuksin ja velvollisuuksin. Tähän lukeutuu myös harjoittelu Naton ydinohjelmassa, sikäli kun jäseniltä sellaista vaaditaan.
Samat perustelut pätevät muiden asejärjestelmien tai Nato-joukkojen sijoitteluun kiinteisiin tukikohtiin Suomen maaperälle. Meillä on oma vankka, reserviläisiin ja nykyaikaiseen kalustoon perustuva maanpuolustus, jonka tehtävänä on Suomen turvaaminen sotilaalliselta uhalta. Mahdollisessa kriisissä puolustusliiton tehtävä on järjestää kaikki mahdollinen apu, jolla Suomen puolustusvoimat voivat tehtävänsä toteuttaa.
Ainoa harkitsemisen arvoinen jäsenyyteen liittyvä sijoittelu liittyy materiaalien varmuusvarastoihin, joita Natolla on tietyissä maissa. Tiukan paikan tullen joukkojen siirtäminen onnistuu nopeastikin, mutta materiaalin siirto on hidasta. Nato-jäseninä tällaisten varmuusvarastojen sijoittelua voitaisiin suunnitella yhteistyössä Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden kanssa.
Ruotsin Nato-jäsenyydellä on kuitenkin edelleen harmaita pilviä yllänsä. Turkki on antanut viitteitä siitä, ettei Suomen jäsenyyden kanssa olisi suuria vaikeuksia, vaan isoimmat ongelmat liittyisivät Ruotsiin. Neuvotteluja käydään parhaillaan Turkin ja sen presidentin Recep Tayyip Erdoğannin asettamien ehtojen kanssa. On toivottavaa, että pääsisimme Ruotsin kanssa samaa matkaa Natoon. Ruotsin eduskuntavaalit hiljattain voittanut oikeistohallitus saattaa olla siinä ratkaisevassa asemassa. Uuden hallituksen maahanmuutto- ja ulkopolitiikka eroaa merkittävästi edellisen harjoittamasta ja voi tarjota avaimet Ruotsin Nato-jäsenyyteen.
Loppu viimein Suomi tekee omat ratkaisunsa itsenäisesti ja Suomen etu edellä. Naton puolustussuunnittelua olisi järkevää päästä tekemään kokonaisvaltaisesti kaikki Pohjoismaat mukaan lukien. Vaikka moni asia on vielä epävarmaa, ydinaseita Suomen maaperällä tuskin tullaan rauhan aikana näkemään.
Jari Ronkainen
kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja
